Uutta terveydenhuoltolakia valmistelemaan siirtyvä Vantaan terveysjohtaja Timo Aronkytö on todennut tämän päivän Hesarin mukaan Mediauutisissa, että todellinen perusterveydenhuollon murros on vasta edessä, ja jopa koko perusterveydenhuollon loppuminen on mahdollista ja tilalle tulee vain päivystyksiä. Millainen perusterveydenhuolto on mielestänne kahdenkymmenen vuoden päästä?
Itse en usko että kattavaan perusterveydenhuoltoon tottuneet suomalaiset suostuvat ottamaan tässä asiassa kovin suurta takapakkia. Hoitotakuusta varmaan joudutaan luopumaan, kun sen toteuttaminen on alkuunsa tuottanut vaikeuksia, mutta en usko, että perusterveydenhuolto kutistuu pelkäksi päivystykseksi. Luulen, että suomalainen maksaa iloisesti vaikka lisää veroja säilyttääkseen nykyisen laajuisen perusterveydenhuollon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Mää uskon Kirsin tavoin, että jonkinlainen perusterveydenhuolto (perusterveys- ja suunterveydenhoito) tulee säilymään julkisena tai verorahoilla kaikille kansalaisille kustannettuna. Kaksikymmentä vuotta olisi erittäin lyhyt aika koko perusterveydenhuollon romuttamiseen.
Nykyinen järjestelmä, jossa kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja valtio hääräävät samassa sopassa kaipaa kyllä perusteellista uudistamista ja järkevöittämistä. Ei ole mielestäni kovin järkevää, että päätöksenteko ja vastuu on hajautettu niin monelle eri toimijalle kuin nykyisin on. Hoitojen käydessä yhä kalliimmaksi keskitetympi johtamis- ja palveluntuotantojärjestelmä lienee todennäköisin kehityssuunta.
Päivystyksen merkitys varmasti kasvaa, ja se hakee uusia muotoja. Jos terveydenhuollon tulevaisuutta halutaan tarkastella teknologiavetoisesti, uskon että 20 vuoden päästä on esimerkiksi yleistä, että tiettyjä peruskäyntejä hoidetaan kuvayhteyden välityksellä: potilas ottaa itse kotoaan (tai palvelukeskuksestaan) yhteyden päivystävään lääkäriin, joka voi tehdä etädiagnoosin ja määrätä esimerkiksi sairaslomaa tai lähettää potilaan jatkotutkimuksiin.
Aluksi tällainen palvelu on luultavasti mahdollista vain rutiinitoimenpiteiden osalta, mutta verkkovälitteisen diagnostiikan kehittyessä etänä voidaan hoitaa yhä vaativampia sairauksia.
Mikään ei silti varmaankaan korvaa henkilökohtaisen kanssakäymisen ja empatian merkitystä hoidon osana. Ehkäpä verkkovälitteisen hoitosuhteen aloittaminen edellyttäisi joka tapauksessa ensin tapaamista kasvokkain.
Itse näen asian pitkälti samoin kuin veli Lauri J. Uskon että perusterveydenhoito ja suunterveydenhoito tulee säilymään ja tuleekin säilyttää ainakin "peruskouluikäisille" sekä vanhuksille. Sen sijaan työssäkäyvän aikuisväestön käyttäessä muutenkin yhä enemmän yksityisiä palveluja, voi tilanne kahdesskymmenessä vuodessa helposti mennä ostopalveluihin. myös perusterveydenhoidossa. Enkä usko että silloin välttämättä hyväksytään verorahojen yhtä tehotonta käyttöä kuin nykyään.
Firmat vievät. Valtio ja kunnat vikisee…
Tämä synkkä skenaario sai alkunsa metsäteollisuuden ikävistä uutisista - jälleen.
Suuret yrityksen sulkevat tehtaitaan syrjäseuduilla. Yrityksen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon osakkeenomistajille. Aluepolitiikalla ei ole enää merkitystä. Yrityksillä ei ole tarvetta jakaa hyvinvointia tasapuolisesti eripuolille Suomea. Yrityksillä ei oikeastaan ole tarvetta tarjota hyvinvointia Suomelle. Globaaleilla markkinoilla on aivan sama, missä tulos tehdään.
On kuitenkin selvää, että yrityksillä on aina pula todellisista ammattilaisista. Yritys tarvitsee tietyn ”ydin” porukan, jonka varaan voidaan laskea. Siksi yritysten on myös yhä voimakkaammin kilpailtava tulevaisuudessa hyvästä, osaavasta ja pysyvästä työvoimasta. Kaikki työsuhteet eivät voi olla lyhyitä ja projektityyppisiä. Yritysten perusliiketoiminnot ovat yleensä aika pysyviä ja tarvitsevat kokeneita ammattilaisia. Toivottavasti koulutuksemme pysyy erinomaisella tasolla. Koulutettu työvoima on yksi Suomen kilpailuvaltti. Etätyön mahdollisuus mahdollistaa myös kuntien selviytymismahdollisuudet ja sen ettei yritysten olemattomasta aluepolitiikasta seuraa kuntien kuolemaa.
Nykyinen työvoima on yhä liikkuvampaa, eikä niin uskollista yksittäiselle yritykselle. Uuden henkilökunnan kouluttaminen on aina äärimmäisen kallista. Siksi uskon, että yritysten on alettava kilpailemaan hyvistä työntekijöistä erilaisilla houkuttimilla. Jo nykyään kilpaillaan työterveydenhuollolla. Voi olla, että valtio joutuu kilpailemaan veroa maksavien suuryrityksien pysymisestä Suomessa tulevaisuudessa alhaisemmalla verotuksella, jolloin myös peruspalvelut heikkenevät. Tällöin yrityksen kilpailuasema työmarkkinoilla paranee erilaisten palvelujen myötä. Laadukkaan työvoiman houkuttimina voisi toimia työpaikan tarjoamat palvelut, jotka valtio tällä hetkellä tarjoaa esim. työntekijöiden lasten lastenhoidon. Tämä malli tarkoittaisi monien alueiden kuolemaa. Myös perusterveydenhuolto kutistuisi minimiin. Olen siis samaa mieltä, että tuskin yritykset hyväksyvät verorahojen tehotonta käyttöä.
Malli, jossa yritykset tarjoavat peruspalveluita työntekijöilleen ja tarjoavat niitä niillä alueilla, missä on helpoin tehdä tulosta, on aika pelottava. Se jos jokin lisää ihmisten eriarvoisuutta. Toivottavasti valtio ei kokonaan menetä otettaan…Mitä mieltä olette yritysten vallasta nyky-yhteiskunnassa? Kasvaako valta entisestään? Mikä pitää yritykset ja työvoiman Suomessa?
Lähetä kommentti